HISTORIIKKI

Metsästyskerhon perustava kokous, jossa oli 41 osanottajaa, pidettiin ruokalassa 14.8.1968. Kokouksessa tehtiin päätös kerhon perustamisesta ja hyväksyttiin kerhon säännöiksi Metsästäjän tietokirjan mukaiset mallisäännöt, joita on aina tarpeen tullen paranneltu. OKLA:n Metsästyskerho ry rekisteröityi yhdistysrekisteriin 10.11.1988.

Johtokunnan jäsenmääräksi päätettiin kahdeksan vakinaista ja kaksi varajäsentä. Ensimmäisen johtokunnan muodostivat puheenjohtaja P.O. Grönqvist, varapuheenjohtaja A. Kerola, sihteeri J. Silta, rahastonhoitaja K. Iltanen. Jäsenet T. Heinonen, K. Hotakainen, Leevi Olkkola ja K. Tuominen. Varajäsenet M. Saari ja A. Kirjavainen. Vastuuta jaettiin toimikuntiin, jotka ovat edelleenkin kutakuinkin samat kuin perustamisvuonna. Jäsenmaksuksi määrättiin 5 mk sekä liittymismaksuksi 5 mk.

Metsästysmaita saatiin heti alussa vuokratuksi Metsähallitukselta todella runsaasti, lähes 8000 ha Perhosta ja noin 5000 ha Lestijärveltä. Hirvenmetsästysalue on vuodesta 1971 saakka sijainnut myöskin Perhossa.

Alueen sisään jääneet lammet, purot ja järvet vuokrattiin kalastustoimintaan. Elämäisen kämppä tuli hyväksi tukikohdaksi jo ensimmäisenä toimintavuonna ja Pahkalammen kämpästä tehtiin vuokrasopimus vuonna 1970. Outokummun Kokkolan tehtaat otti nimiinsä vuokrasopimukset ja avusti kerhoa vähintäänkin vuokran maksun verran.

Pienriistan metsästysalueisiin tuli merkittävin heikennys 1.1.1984, jolloin saatiin vuokraoikeus Perhoon vain yhdeksi vuodeksi ja vuoden -85 alusta alue meni kokonaan ns. lupakorttialueeksi. Lestijärven puolella lupa saatiin vielä kerhon nimiin vuosiksi 1984-1988. Yhdessä Kokkolan Metsästysseuran kanssa vuokrattiin ennen kummankin erikseen käyttämät alueet vuodesta -89 lähtien yhdellä yhteisellä vuokrasopimuksella. Seurojen yhteistyöpöytäkirja määritteli kerhon alueen metsästysoikeudet pääosin entisille tutuille alueille. Yhteistyö seurojen kesken on sujunut kitkattomasti molemmin puolin ja jatkuu edelleenkin.

Kalastusalueet ovat pysyneet lähes samana koko ajan. Kalaistutukset aloitettiin vuonna 1971 puronieriän istutuksilla Pahkapuroon, mutta kokeilu ei tuottanut tulosta. Paremmin onnistui järvitaimenen istutus Ahvenlampeen, kun ensin oli selvitetty, että lammen happamuus ja happitilanne olivat myös talviaikana jalokalalle sopivat. Siitä lähtien Ahvenlampi on ollut istutusvetenä vuosittain. Taimenen lisäksi istukkaiksi tuli myös kirjolohi, mitä perusteltiin sen nopeakasvuisuudella. Ensimmäiset kirjolohet istutettiin kesällä -78. Järvitaimenta ja siikaa on istutettu lampeen ja siiasta on jo saatu hyviä kokemuksia sekä saalistakin. Alueella on kaksi laavua lammen molemmissa päissä.

Pysyvä kiintopiste Perhoon tuli, kun Elämäisen kämppä ja sen ympärillä oleva 0,8 ha:n suuruinen maa-alue ostettiin kerholle 9.4.1998. Outokumpu Zinc Oy lahjoitti Helluskarin vanhan saunan, josta rakennettiin ns. varauskämppä. Valu suoritettiin kesällä 1999 ja kämppä valmistui samana vuonna. Vuonna 2000 alueelle rakennettiin myös grillikatos. Porakaivo valmistui vuonna 2002. Saunarakennuksen päähän on vuonna 2003 talkoovoimin rakennettu lahtivaja sekä asennettu sähkövinssi. Vuonna 2006 tehtiin sähköistys uudelleen, rakennettiin uusi generaattorihuone ja hankittiin isompi generaattori sekä pari kompostoivaa käymälää.

Kerhon 40-vuotisjuhlaa vietettiin 15.8.2008 KTU:n majalla Trullevissa, juhlaan osallistui n. 30 henkilöä. Juhlassa palkittiin pitkään toiminnassa mukana olleita ansioituneita jäseniä. Juhlaan kutsuttiin mm. 8 edelleen kerhon jäsenenä olevaa perustajajäsentä, Metsähallituksen edustajia sekä yhteistyökumppaneita.

Kerhon puheenjohtajina ovat 54:n toimintavuoden aikana toimineet: Per-Olof Grönqvist 1968-1975, Paavo Monni 1975-1992, Kalevi Rytioja 1992-2004 Arto Särkelä 2005-2011 Jukka-Pekka Tunkkari 2012 - 2021 Johanna Koivusipilä 2022 - edelleen.

OKLAn Metsästyskerhon nimi on säilynyt tähän päivään ennallaan, vaikka jäsenyritykset ovat alkuperäisestä muuttuneet. Nykyisin kerhon toimintaa tukevat Boliden Kokkola Oy, Jervois Finland ja Umicore Finland, joilla on Outokumpu-historia toiminnan alkuajoista.

Yhdistyksen tarkoituksena on jatkossakin luoda jäsenilleen edellytyksiä metsästykseen, kalastukseen, retkeilyyn ja metsästysammuntaan sekä ylläpitää niihin läheisesti liittyviä toimintoja kuten riistanhoitoa.